Takaisin/Back

Päivitetty
1.2.2002
Heimo Bothrideridae

Petri Martikainen & Ilpo Mannerkoski

Bothrideres contractus, aarnikätkä 100 CR
Aarnikätkä on heimonsa ainoa edustaja Suomessa. Se elää kuolleissa puissa toisten puuhyönteisten tekemissä käytävissä. Ruotsissa ja ilmeisesti myös Suomessa useimmat löydöt on tehty pystyynkuolleista männyistä, mutta aarnikätkä voi esiintyä muillakin puulajeilla (kirjallisuudessa mainitaan ainakin kuusi, haapa, koivu, pajut, tammi ja pyökki). Keski-Euroopassa elää erityisesti lehtipuilla. Toukan mainitaan olevan peto, mutta tästä ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta. Joka tapauksessa lajia on tavattu kaarnan alta puista joissa on mm. jumien, kaarnakuoriaisten, jäärien sekä lieriökärsäkkäiden (Rhyncolus) käytäviä. Laji löytyi elokuussa 1997 Kivatsusta Venäjän Karjalasta haapasepikän käytävästä kuolleelta haavalta (H. Lappalainen). Aarnikätkä on taantunut Suomessa hyvin voimakkaasti, uusia löytöjä ei ole ilmeisesti tehty yli kahteenkymmeneen vuoteen. Ruotsissakin laji on erittäin uhanalainen.

Seuraavassa esitetyt suomalaisia löytöjä koskevat tiedot perustuvat pääasiassa Ilpo Mannerkosken ja Pertti Rassin tekemiin tarkistuksiin. Ensimmäisessä Suomen uhanalaismietintössä (Rassi ym. 1985, Komiteanmietintö 1985:43) luetelluissa löytötiedoissa on muutamia ilmeisiä virheitä (Lemi, Kuusamon eteläosat sekä Vehmersalmi). Lajia ei ole tavattu myöskään Ilomantsin Pönttövaarasta toisin kuin tässä aiemmin erehdyksessä väitettiin. Kaikkia vanhoja löytötietoja ei voida enää tarkistaa, sillä osa yksilöistä on kadonnut. J. Sahlbergin Enumeratiosta (1926) löytyy seuraavia tietoja:
-Helsinki (Pippingskiöld), "bei Helsinki", käytännössä ei varmaa tarkoittaako nykyistä Helsinkiä vai Vantaata, lajia ei siis liene havaittu molemmista kaupungeista.
-Vihti (Blank)
-Kangasala (Virzén ja Asp)
-Mäntsälä Alikartano (Nordenskiöld)
-Yläne (C. Sahlberg), "zahlreiche Exemplare"
-Orivesi (J. Sahlberg)
Lisäksi hän mainitsee Idmanin tavanneen lajin Hämeestä ja C. Sahlbergin mukaan laji olisi tavattu myös Savosta. Lähes kaikki nämä havainnot oli tehty jo 1800-luvulla. J. Sahlberg totesikin jo kirjoitushetkellä 1910-luvulla lajin olleen hyvin harvinainen, ja että sitä oli aiemmin tavattu useammin, yleensä männyn kuoren alta. Ainoa tuore löytö on Juvalta, Pakinmaasta koivulta 1974 (J. Muona).


Aarnikätkä