Niilin Lahja
Egypti on sivistynyt maa. Lukutaitoisia on 15 vuotta täyttäneistä yli puolet. Lukutaito on vahvasti lisääntymään päin, koska lukutaidoton saa palvella armeijassa 3 vuotta tavanomaisen 2 vuoden asemesta. Yliopistossa opiskelevat selviävät vuodella, ja naiset ilman asepalvelusta. BKT asukasta kohti 2400 USD (CIA 1993), asukkaita 60-70 miljoonaa.
Egyptissä voi liikkua huoletta, ei tarvitse pelätä joutuvansa ryöstetyksi tai murhatuksi - korkeintaan hiukan huijatuksi. Uskonto on vahva, ja yksiarvoinen yhteiskunta pitää ihmiset otteessaan. Ei ole muuta jumalaa kuin Allah, ja Mohamed on hänen profeettansa. Muslimi ei ryöstä, ei murhaa, ei varasta eikä juopottele. Islamin siunauksellisuus järjestyksenpidolle kehitysmaassa selviää nopeasti; Kairoon verrattuna missä tahansa muualla saa liikkua henkensä uhalla (vrt. Nairobi tai New York...).
Ehkä moniarvoisen yhteiskunnan aika tulee sadan, ehkä tuhannen vuoden kuluttua. Suomessakin arvojen valinnan vapaus on uusi ilmiö. Äidilleni opetettiin 1950-luvulla, että viina on syntiä. Vasta 1970-luvulla tuli selväksi, että viina on jossain määrin epäterveellistä, ja tämän perusteella kukin voi tehdä omat ratkaisunsa. Onkohan tämä kaikille vieläkään selvää, todellisesta uskonnonvapaudesta puhumattakaan...
Egyptin Arabitasavalta on vastakohtaisuuksien maa. Kairossa on kaikkea saatavilla. Perustuslain tukipylväitä ovat demokratia, sosialismi, työläisten yhteen liittyminen, historiallinen perintö ja islamin henki. Käytännön ohjenuoria ovat markkinatalous ja hyvät suhteet Yhdysvaltoihin; Egypti mm. osallistui Irakin karkoittamiseen Kuwaitista 1991. Islam on valtionuskonto, mutta uskonnonvapaus taataan. Sukupuolet ovat tasa-arvoisia, mutta "Islamin lain puitteissa". Maaseudulla naisen paikka on kotona, mutta Kairon ravintoloissa tarjoilijoilijat saattavat olla naisia.
Niilin laaksossa viljeltiin maata jo 7000 vuotta sitten. N. 3100 e.Kr. kuningas Menes loi yhtenäisen valtakunnan, joka oikeastaan koostui kahdesta maasta: Ylä-Egyptistä (Kairosta ylävirtaan) ja Ala-Egyptistä. Menesiä alettiin kutsua faraoksi, "Hän, joka asuu suuressa talossa". Gizan ja Sakkaran pyramidit Kairon lähelle rakennettiin n. 2600-2200 e.Kr. N. 2050 pääkaupunki siirrettiin Thebaan, nykyiseen Luxoriin, 600 km Kairosta etelään.
Vuosituhansien vieriessä yhteiskunta moniarvoistui. Farao Ekhnaton käynnisti kuitenkin ryhtiliikkeen n. 1400 e.Kr; yksi kansa, yksi johtaja ja yksi jumala: Auringonkehrän Jumala Aton. Ammonin papit teurastettiin, ja kansakunnan yksituumaisuus oli taas hetkeksi taattu (Sinuhe Egyptiläinen).
N. 1000 e.Kr. valtakunta oli taas siinä määrin heikentynyt, että Mooseksen onnistui johtaa Valittu Kansa pois orjuudesta. Faaraoiden valta loppui Persialaiskomentoon vuonna 525. Aleksanteri Suuren falangit voittivat persialaiset 333, ja Helleenit otettiin vastaan vapauttajina. Muinasegyptiläinen ja helleeninen kulttuuri sulautuivat osittain yhteen: Luxorin temppelin kaiverruksia täydennettiin helleenien kauneuskäsityksiin sopiviksi.
Rooman maailmanvallan aikaan Cleopatra sai pidettyä Egyptin kutakuinkin itsenäisenä vuoteen 30 e.Kr. 300-luvulla j.Kr. melkein koko maa oli kristitty. Islamilaiset joukot löivät bysantin sotilaat 639, ja siitä alkoi vähittäinen arabialaistuminen ja islamilaistuminen. Ottomaanit liittivät Egyptin valtakuntaansa 1517.
Siirtomaita hankkiakseen nousi Napoleon maihin Alexandriassa 1.7.1798. Joukot antautuivat Brittien ja Ottomaanien yhtymälle kolme vuotta myöhemmin. Egyptin pelasti sekasortoisesta tilasta kansallissankari Muhammad Ali. Egypti pysyi muodollisesti osana Ottomaanien valtakuntaa, mutta Muhammad nimitettiin käskynhaltijaksi 1805->1848. Hän pani toimeen merkittäviä uudistuksia - yhteiskunta alkoi pitkästä aikaa toimia.
Britit tukivat Ottomaanihallintoa, kunnes lopulta nimittivät itse kuvernöörin 1883. Egypti oli tästä lähtien käytännössä siirtomaa. 1922 Egypti sai nimellisen itsenäisyyden Britannian holhouksessa. Arabitasavalta lopetti tämän holhouksen 1953.
Egyptissä kaikki toimii. Junat ja bussit lähtevät kutakuinkin ajallaan, ja saapuvat sitten kuin ehtivät. Laivojen kanssa ei ole niin tarkkaa. Kaikki tärkeät tiedot kannattaa pyrkiä varmistamaan useasta eri lähteestä. Ero on kuitenkin selvä esimerkiksi mustan Afrikan maihin verrattuna (Lifetime expectancy (CIA): Egypti 61a, Kenia 53a, Tanzania 43a).
Ihmiset ovat hyvin
ystävällisiä ja vieraanvaraisia, etenkin turistikeskusten
ulkopuolella. Uusi ystäväni Tarik vei minut käymään
hääjuhlissa, jotka järjestettiin Suezin kanavalaitoksen
virkailijakerholla. Kanavalaitoksen palveluksessa on 10 000
ihmistä. Turismiteollisuus on kärsinyt aika paljon
fundamentalistiterroristien takia, ja hotellien ja ravintoloiden
hinnat ovat viimeisen viiden vuoden aikana laskeneet tuntuvasti.
Yleensä käytin n. viiden punnan (Livré Egyptienne) hotelleja
(6.5 mk), mutta kalleimmillaan maksoin jopa 35 LE (45 mk).
Puheena on siis vuosi 1995.